Helmi ei alkuun ollut niin halattavissa. Se oli aika tarkka omista rajoistaan, eikä mielellään hyväksynyt silittelyjä ja rapsutteluja silloin, kun se itse ei niitä tullut pyytämään. Vastass oli helposti ärinää, jos se ei omasta mielestään silittelyjä kaivannut. Kynsien leikkaaminen oli siitä vastenmielistä, samoin muutkin harjoittelut mahdollisia tulevia hoitotoimenpiteitä varten. Syliin nostaessa ärinä vaan koveni. Ärinästä huolimatta sitä rapsuteltiin ja siliteltiin, ja nosteltiin autoon ja muutenkin tarpeen vaatiessa. Helmillähän oli se yläleukamurtuma pari viikkoa meille tulon jälkeen, ja kipulääkkeestä huolimatta sillä oli varmasti suu kipeä, vaikka se ei sitä näyttänytkään. Ärtyisyys on näin jälkikäteen ajateltuna saattanut johtua myös siitä. Nykyään Ärtsy-Helmistä ei ole enää jälkeäkään. Jos se makailee lattialla, ja joku sattuu kävelemään ohi, se usein hyvissä ajoin heittäytyy selälleen, nostaa toisen takajalan kohti kattoa ja odottelee maharapsutuksia. Se silminnähden nauttii kaikista silitteilyistä ja hellittelyistä, ja kestää myös suoraan pään päältä silittelyn sekä halailunkin.
Ja vesipetojahan nuo on molemmat. Helmi ehkä vielä innokkaampi kuraojien ja lätäköiden suhteen kuin Leevi. Joki on jo auki, Leevi on korkannut uimakauden jo sielläkin, mutta Helmi on tyytynyt kahlaamaan siihen saakka, kun jalat yltävät pohjaan. Suihkussa Leevi ei sentään tykkää käydä, mutta Helmi nauttii siitäkin. Ja nykyään se nauttii myös kuivaamisesta, sekin oli alkuun ei niin miellyttävää, varsinkin tassujen nostelu ja kuivaus.
https://www.youtube.com/watch?v=xLdT3ZIgYOM
Vieraisiin ihmisiin Helmi suhtautuu positiivisesti, suorastaan liian ystävällisesti, ja nyt ollaankin otettu harjoitusohjelmaan tervehtiminen rauhallisesti. Helmillä on harjoiteltuna käsikosketus kuonolla, ja samaa hyödynnän nyt vieraiden tervehtimisessa. Ihmiset luonnostaan tarjoavat käden vieraalla koiralle haisteltavaksi, joten Helmi saa nyt opetetella käskystä tervehtimimaan uuden tuttavuuden koskemalla kuonolla käteen. Vasta pari kertaa ollaan vieraan kanssa päästy kokeilemaan, ja tosi nopeasti Helmi älysi siirtää kosketuksen minun kädestä vieraan käteen.
Leevi on juhlinut 6 vuotis synttärit. Maksalaatikkokakkua nakkikynttilöillä, lisäbonuksena Äkäslompolosta asti tuotu hampurilaisen puolikas.
Paikallinen treenikenttä on kuivunut, ja kävin molempien kanssa siellä. Leevin kanssa tehtiin vähän seuraamista, ja leikittiin paljon. Helmi aloitti oman vuoronsa rauhoittumisella, ja sen jälkeen pääsi ensin tottistelemaan ruokapalkalla, ja sen jälkeen leikittiin kahdella pallolla. Palloleikin idean Helmi on tajunnut hyvin, sen kanssa voi leikkiä kahdella pallolla niin, että kun se lähtee palauttamaan ekaa, heitän toisen pallon, ja ensimäinen tipahtaa Helmin suusta. Helmi osaa myös leikkiä yhdellä pallolla, ja palauttaa sen hienosti, välillä käteen saakka ja välillä jalkoihin, sekä jää odottamaan uutta heittoa. Olen jopa pystynyt takapihalla leikkimään molempien koirien kanssa yhtäaikaa. Molemmille omat pallot ja heitot omiin suuntiin. Kumpikin palauttaa oman pallonsa minulle, eikä käy kärkkymään toisen palloa.
Leevin kanssa pentuna kävin ampumaradalla kuuntelemassa pauketta, ennen kuin itse ammuttiin laukauksia lähempää yksittäin. Helmin kanssa toimin samalla lailla, tänään käytiin Hyvinkään ampumaurheilukeskuksen haulikkoradan vieressä hengaamassa. Helmi ei reagoinut laukauksiin mitenkään. Alkuun leikki omalla pallollaan, ja sen jälkeen kävi makaamaan.
Loppuun vielä kuva koirien ruokamääristä. Tasan ei käy onnen lahjat, toisella on ruokaa sen verran, että kupin pohja peittyy, ja toinen saa sitten kolminkertaisen määrän. Molemmilla on varmasti aina yhtä kova nälkä kuitenkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti