Helmi kävi maanantaina Anidentissä jälkitarkastuksessa. Suu on parantunut hyvin, jopa yllättävän  hyvin. Nyt ei ole enää mitään rajoituksia, suun paranemisen puolesta kaikki on sallittua. Helmi sai myös ekat rokotuksensa, ja painoa puntariin kertyi 9.4 kiloa.

Leevillä taas oli perjantaina 12.2 lievä epilepsia kohtaus, se oli edelleen vanhemmillani hoidossa, että Helmin suu saa parantua rauhassa. Tämän jälkeen se oli koko viikonlopun jotenkin pysäkillä, liikkui ja oli liian rauhallinen Leeviksi. Maanantaina varasimme sille jo ajan eläinlääkäriin, mutta sitten se tuntui palautuvan entiselleen ja peruin ajan. Tälläistä poissaolotyyppistä epilepsiaoiretta Leevillä ei ole ennen ollut, toivottavasti ei jää pysyväksi oireeksi.

Koska Leevi näytti palautuneen normaaliksi, kävin tiistaina illalla hakemassa sen kotiin. Molemmat koirat näyttivät alkuun riemastuneilta, Leevikin juoksi pihalla kuin nuori koira :) Mutta kahdessa viikossa Helmi oli kasvanut kokoa ja tahtoa, eikä Leevi pärjännyt sille ollenkaan kun alkuriemusta päästiin. Leevi ei pitänyt omia puoliaan ollenkaan, Helmi sai kohdella sitä ihan miten 12 viikkosen (puru)innolla halusi, ja Leevi vain oli hiljaa paikallaan ja näytti kärsivältä. Mitenkään se ei asettanut rajoja Helmille, vaan alistui kohtaloonsa. Surullista katsottavaa, ja niinpä osan illasta pidin koirat erillään, että Leevilläkin oli rauha. Yön ne nukkuivat hyvin. Keskiviikkona oli muitakin haasteita, joten Leevi meni takaisin mun vanhemmille keräämään voimia, ja päätettiin, että viikonloppuna kokeillaan uudestaan koirien yhteiseloa.

Tänään sitten aamulla uudella yrityksellä. Pakkasin molemmat koirat autoon, ja ajoin metsään. Tehtiin 45 min lenkki (matkaa ei kyllä juuri kertynyt, aikaa kului vaan...), ja meno oli ihan erilaista kuin tiistaina. Ilmeisesti Leevi ei vielä tiistaina ollut oma itsensä, sillä nyt se pärjäsi Helmin kanssa hyvin. Leevi piti puolensa, eikä antanut Helmin riepottaa itseään. Tottakai se välillä makasi selällään maassa (koska se itse heittäytyi siihen), Helmi yläpuolellaan, mutta välillä alapuolella oli Helmikin. Jos Helmi intoutui puremaan liikaa, Leevi kertoi sen sille niin, että Helmikin sen ymmärsi. Ei Leevi edelleenkään mikään johtajatyyppi luonteeltaan ole, mutta nyt koirien leikki oli kivaa katsottavaa. Molemmilla oli kivaa :) Ne pystyivät myös lenkkeilemään ihan rauhassa, ilman että koko ajan piti peuhata. Muutaman kerran kokeiltiin myös tuplana taluttimessa kävelyä, ja sekin sujui hyvin. Leevi kävelee koko ajan vasemmalla puolella, Helmi tietysti hakee paikkaansa, mutta sekin käveli hienosti talutin löysällä. Välillä Helmi yritti haastaa Leeviä leikkimään, mutta pienellä ärähdyksellä minulta sekin jäi ja jatkettiin järjestyksessä.

Koiriakin tuli lenkillä vastaan, ja päästiin aloittamaan sen opettelu, että vastaantulijoita ei tervehditä. Leevin kanssa on helppo lenkkeillä, koska lähtökohtaisesti se ei koskaan oleta, että vastaantulijoiden kanssa käydään hengaamaan. Pentuna se ei koskaan päässyt vastaantulijoita haistelemaan, vaan leikki muiden kanssa vaan vapaana ollessaan. Nyt aikuisena ei ole enää niin tarkkaa, mutta hyvät tavat on jääneet sille selkäytimeen.

Helmi on kotona treenannut yksinoloa nyt kun suun puolesta ei tarvitse enää varoa. Tunnin-puolentoista aikoja se pärjää hienosti. Lisäksi ollaan vähän treenattu seuraamista, ja eteen istumista ihan houkuttelemalla. Naksuttelemalla on harjoiteltu tänään takajalkojen saamista alustalle niin, että etujalat ovat maassa. Takajalat ovat yleensäkin koiralle vaikeat hahmottaa, niin Helmillekin. Se helposti laittaa etujalat laatikon päälle, mutta takajalat unohtuvat. Nyt ollaan jo päästy muutaman kerran palkkaamaan siitä, että se älyää laskea etujalat maahan ja jättää takajalat (palapeli)laatikon päälle. Tämä on hyvä alkuharjoitus agilityn kontakteille, ja takajalkojen alustalla pitämistä voi hyödyntää myös kaukokäskyissä, jos tekee liikkeet niin, että koiran takaosa pysyy paikallaan ja etuosa liikkuu. Petillä rauhoittumista ja pään alas laskemista on myös treenattu. Toiminto on Helmillä niin vahva, että ilman alustaakin se tarjoaa sitä uusissa paikoissa. Maanantain eläinlääkärissäkin päästiin harjoittelemaan tätä kun odotusaulassa oli toinen, kiinnostava koira. Kotona olen alkanut vaati jo hieman kestoa pään alhaalla pitämiseen, palkkaa tulee vain, jos pää pysyy maassa jo hetken aikaa.

Helmin suu näyttää parantuvan hyvin. Haava on hienosti kiinni, ja näyttää siistiltä. Suu ei vaivaa Helmiä mitenkään. Ensi viikolla on jälkitarkastus, sitten toivottavasti saadaan lupa leikkimiseen ja Leevin kanssa olemiseen.

Keskiviikkona kävimme Helmin kanssa naapurikaupungissa hengailemassa. Laitoin auton parkkihalliin, sieltä mentiin kävelykadulle katselemaan, yhden kauppakeskuksen läpi ja rantapuistoon lasten leikkipuiston viereen katselemaan. Palattiin kävelykadun läpi parkkihalliin, sieltä hissillä kauppakeskukseen, eläinkauppaan ja taas hissillä takaisin. Helmi suhtautui rennosti kaikkeen, ja oli mukavan väsynyt kun tultiin takaisin kotiin.

Entinen auton inhoaja on alkanut pitämään autoilusta. Se on tajunnut, että autolla pääsee kivoihin paikkoihin, ja on innokkasti lähdössä mukaan. Se matkustaa nyt penkillä, takaluukkuun en sitä laita ettei siellä näkymättömissä pure jotain ja vahingoita suutaan.

Kuvia kaupunkireissulta.

Peilikuvaansa Helmi jaksaa ihmetellä. Linkki videoon :) Täällä myös videot siitä, kuinka vihreää metsässä on helmikuussa, sekä Helmi miettimässä ojan ylitystä.
https://www.youtube.com/channel/UC2IFkQoDmd8mMZ4t1MQOEjA


 Kotona ollaan lisäksi harjoiteltu perusasentoa, ja katsekontaktia siinä. Samoin edessä istumista katsekontaktilla. Paljon ollaan tehty naksutinharjoittelua, ja Helmi on kyllä hyvin tajunnut käytöksen tarjoamisen idean. Nyt olisi mun vuoro kehittyä, Helmi on niin nopea, että mun täytyy myös oppia nopeammaksi naksauttajaksi :) Helmi ehtii lyhyessä ajassa tarjoamaan monta eri käytöstä, ja mun on vaikea siitä ehtiä poimimaan juuri se, jota nyt halutaan.

Ollaan ehdittu tällä tavalla harjoittelemaan etujalkojen laittamista ja pitämistä tasapainotyynyllä, pahvilaatikkoon menemistä, pallon nostamista lattialta ja käsikosketusta.Lisäksi työn alla on omalla petillä pään laittaminen lepoasentoon lattialle. Tämä on Hepulille kovin vaikeaa, se tarjoaa kyljelleen menoa ja erilaisia variaatioita makuuasennosta, mutta pään laskeminen on selvästi sille vaikea älytä. Ja mulle vaikea palkita tarpeeksi nopeasti.

Hammastoimenpide, rauhoittumisharjoituksia ja juhlia

Lauantaina sattuneen tapaturman vuoksi kävimme tiistaina Anidentissä. 
Helmillä todettiin yläleukaluun dislokoitunut murtuma, ja siihen kiinnittyneet hampaat oli tietysti myös vaurioituneet. Hampaat poistettiin, tulollaan olevat hampaat näytti rtg-kuvassa olevan vaurioitumattomia, mutta varmaksi ei voi sanoa ennen kuin ne puhkeavat.Murtunut luunkappale on poistettu, ja tulehtuneeltä näyttänyt kudos ympäriltä poistettu. Nyt suu on todella siistin näköinen, hyvää työtä teki eläinlääkäri Helena Kuntsi-Vaattovaara Anidentissä.

Pääsin katsomaan Helmin suuhun ennen ja jälkeen toimenpiteen, ja muutenkin ehdin kysellä eläinten leikkaushoidosta yleensä jo ihan ammatillisen kiinnostuksen pohjalta. Helmillä oli muuten kielessä vielä toisella puolella ne tarttumakohdat, jolla koiranpentu tarttuu emän nisään ja muodostaa niiden avulla kielellä tukevan imuotteen.

Helmi heräämöhoidossa. Anidentissä on odottaville omistajille mukava takkahuone, jossa oli kahvi- ja teetarjoilu.

Helmin yläleuka ensimmäisenä toimenpiteen jälkeisenä päivänä.

Anidentiä voin vilpittömästi suositella jos hammasongelmia tulee. Osaava, mukava henkilökunta, uudet ja siistit tilat sekä älyttömän hyvä asiakaspalvelu. Varasin itse netistä 15 min arviointiajan, mutta Anidentistä otettiin yhteyttä, ja järjestettiin koko hoito samalle illalle. Heillä meni varmasti ylitöiksi meidän takiamme.

Kaksi ensimmäistä päivää on eläinlääkärin mukaan tärkeitä toipumisen ja paranemisen kannalta. Kahteen päivään ei saanut laittaa suuhun mitään muuta kuin pehmeää ruokaa, ja sen jälkeen vielä kahteen viikkoon ainoastaan pehmeitä leluja, sukkia yms.. Leikkaus oli tiistaina, ja keskiviikkoaamuna neljältä Helmi heräsi virkeänä. Koska mitään järkevää tekemistä sisällä ei ollut, lähdimme sitten neljän jälkeen ulos kävelemään. Ei näkynyt muita lenkkeilijöitä... Välillä kävimme sisällä lämmittelemässä, ja uudestaan ulos. Kuuden aikaan Helmi väsähti, ja päästiin sisälle lepäämään :)

Kaksi ensimmäistä päivää menivät paremmin kuin odotin. Helmi sai melkeinpä kaiken ruoan kädestä, ainostaan antibiootin sekoitin puuroon. Lelut oli kaikki kerätty pois, ja aikaa kulutettiin ulkona ja muissa paikoissa joihin koiran kanssa pääsi.

Kaksi viikkoa pitää elää rauhassa. Nyt on pehmeät lelut suussa sallittu, mutta vetoleikkejä ei tietenkään voi leikkiä. Helmi leikkii nyt vaatteilla, sukilla ja tyynyillä :) Leevi elää kaksi viikkoa evakossa mun vanhemmilla, koska myös toisen koiran kanssa leikkiminen on tietysti kielletty.
Olemme ulkoilleet paljon, onneksi ei enää ole kylmä. Lisäksi olemme opetelleen kaikenlaisia temppuja. Nyt Helmi osaa laittaa etutassut tasapainotyynylle, ja mennä pahvilaatikkoon :)
Lisäksi on harjoiteltu katsekontaktia käsien heilutteluhäiriöllä. Agilityn Taitava Pentu kurssilta tuli kotiläksyksi omalle petille rauhoittuminen eri paikoissa, ja kotona Helmi on tässä jo aika pätevä. Kun petin laittaa lattialle, voi samalla tehdä ruokaa tai muita kotihommia ja Helmi treenaa petillä oloa. Se osaa hienosti jo rauhoittua siihen, ja usein se nukahtaakin harjoittelun lopuksi. Parhaimmillaan olen jättänyt Helmin petille, ja käynyt pihalla täyttämässä auton tuulilasinpesunestesäiliön, ja Helmi on hienosti odottanut paikallaan. Tämä on hyvää harjoittelua myös tulevaa yksinoloa varten, yksinolo on nyt tauolla ettei Helmi tee pääse itsekseen puremaan mitään kovaa.

                                      Valmis postipaketti!

                                    Päikkärit rauhoittumisharjoituksen jälkeen.

Vietiin lapsi jalkapalloon liittyvään lihastasapainokartoitukseen, ja samalla käytiin treenaamasssa kerrostalorappusissa.


Helmin viikkon on osunut myös kahdet juhlat. Viime sunnuntaina se kävi osallistumassa kylässä 18v juhliin, kutsuttuna vieraana tietysti. Hepuli käyttäytyi todella hienosti ja rauhallisesti, tutustui ihmisiin ja paikkoihin ja kävi sen jälkeen nukkumaan. Eilen illalla meillä oli kotona juhlat. Paikalla oli vajaa 30 juhlijaa muutaman tunnin ajan. Tämäkin tilaisuus sujui Helmiltä edustuskelpoisesti. Se tervehti vieraat nätisti. Erityisen ihastunut se oli muutaman kuukauden ikäiseen vauvaa. Ihastus oli kyllä molemminpuolista, vauvakin selvästi tykkäsi kun Helmi nätisti nuoli sormia. Se lähestyi vauvaa jotenkin erityisen nätisti ja suorastaan mielistellen, tuli itselle mieleen saattaisiko ihmisvauva kuitenkin koirankin nenään haista maidolle eli tutulle ja turvalliselle??? Näistäkin juhlista puolet meni Helmiltä ohi, sillä se nukkui olkkarissa vieraiden keskellä rauhallisesti.