Helmin kanssa on treenattu lähinnä valmistavia taitoja eri lajeihin. Omalla alustalla lepääminen sillä on aika vahvana jo. Pariin kertaan olen kotona kokeillut niin, että Helmi makaa omalla alustallaan, ja Leevi on ollut häiriökoirana siinä vieressä. Leeville olen heitellyt makupaloja alustan ympärillä, ja Helmi on saanut oman palkkansa rauhassa makaamisesta. Helmillä on mennyt hyvin, Leevi ei oikein ole tajunnut omaa osuuttaan. Se on myös tottunut naksutinkoulutukseen ja tarjoamaan käytöstä, nyt se ei oikein hiffaa, että herkut tosiaankin tulee ilman, että tekee mitään.
Paikallaan istumista on treenattu namihäiriöllä. Helmi osaa jo istua hienosti, ei ota nameja kämmeneltä eikä lattialta vaikka niitä ihan viereen tarjoaakin. Aamulla se harjoittelee paikalla istumista myös samalla, kun heittelen osan koirien aamuruoasta lumihankeen. Leevikin nuorena etsi aamuruokansa takapihalta, nenänkäyttö kun on väsyttää koiraa ihan kivasti. Helmi on aloittanut saman tavan. Ensin paikallaan istumista kun kylvän nappulat hankeen, ja sen jälkeen ruoan etsintää.
https://www.youtube.com/watch?v=NYiiRfnBWB8
Siskon perheellä on mittelspizt Stella, ja Helmikin on päässyt jo Stellaan tutustumaan. Stella ei jaksa pikkupennusta kovin innostua, mutta Helmi osaa käyttäytyä ihan nätisti joten koirien yhdessäolo menee ihan hyvin.
Lauantaina käytiin Järvenpäässä RatsastuskeskusAinon kahvilassa. Samaan aikaan keskuksessa oli estekisat, joten tuli ihmeteltyä hevosia samalla. Mennessä hevoset oli Helmistä vaarallisen oloisia, se nosti koko selän pituudelta karvat pystyyn ja murisi. Ihmeteltiin heppoja vähän matkan päästä, ja käytiin välillä kahviloimassa. Kahvilassa Helmi käyttäytyi kuten kunnon kahvilakoiran kuuluukiin, makaili oman pöydän alla hiljaa. Kotiin lähtiessä hepatkaan ei enää olleet niin vaarallisia, ihan lähituntumalle ei kuitenkaan menty kun en näitä hevosia ja niiden suhtautumista koiraan tiennyt. Heppa-osasto vaatii kuitenkin selvästi lisää harjoittelua :)
Helmillä on välillä ikävä äitiä ;) Vaikka se on jo kolmen kuukauden ikäinen, välillä se palaa vauvaaikaan emon luona, ainakin ajatuksissaan. Sillä on hammastapaturman jäljiltä leluna pehmeä tyyny. Tätä tyynyä se sitten imee, kuten emoa. Etutassuilla painaa tyynyä kuten pennut emon mahaa painavat, ja samalla sitten imeskelee tyynyä. Ja selvästi vajoaa johonkin nirvanaan hetkeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=pI5562ktLUY
Luonteessa Helmillä on myös se räyhäkkä puoli, vaikka se joissain uusissa tilanteissa on hetken aikaa ujo. Leevi on edelleen tosi kiltti, kyllä se jo välillä pitää puolensa eikä suostu leikkimään Helmin kanssa, mutta väsyneenä se ei jaksa. Niinpä välillä joudun puuttumaan koirien väleihin, ja käskemään Helmin jättämään Leevin rauhaan. Alkuun tästä jouduttiin ehkä vähän keskustelemaan, mutta nyt toimii jo pelkällä sanomisella. Leevi menee usein omaan häkkiinsä nukkumaan rauhassa, sinne ei Helmiä päästetä häiritsemään. Toisaalta sitten välillä koirat leikki keskenään tosi hienosti, Leevi juoksuttaa Helmiä perässään ja selvästi nauttii kun Helmi ei pärjää. Leevi isompana on vielä selvästi nopeampi, varsinkin lumihangessa, ja Helmi pienempänä ei pysy perässä vaikka yrittää mutkissa oikaista. Ja sehän ottaa sitten päähän kun ei pärjää, Leevi varmaan nauraa partaansa kun kuuntelee perässään juoksevaa ja äänekkäästi protestoivaa pikkukoiraa joka ei saa kiinni vaikka kuinka yrittää.
Yksinolossa tuli toissa viikolla vähän takapakkia. Helmi oli kodinhoitohuoneessa portin takana, toinen pojista oli kotona. Kolmeen kertaan se oli tullut ovella olevan, vajaa metrin korkuisen portin yli. Ville oli aina palauttanut sen omaan huoneeseensa, ja viimein laittanut ovenkin kiinni että pysyy. Nyt se oli kuitenkin oppinut, että näinhän tämä käy, eikä enää pysy portin takana. Nyt koirat on sitten yksin ollessaan omissa, vierekkäisissä häkeissä. Helmille olen tilannut isomman häkin, ja oveenkin on korkeampi portti jo olemassa. Häkeissä ne kuitenkin ovat todella rauhassa, molemmat nukkuu koko ajan. Ja tämän tiedän, koska vakoilen niitä Skypen kautta töistä :)
Asensin tietokoneelle ja kännykään Skypen, ja nyt voin töistä soitella koirille ja tarkistaa miten niillä menee. Häkissä ei tietenkään voi koko päivää pitää, nyt aika on ollut vaan parisen tuntia, ja sen jälkeen vanhempani ovat käyneet vapauttamassa koirat ja ottaneet iltapäiväksi hoitoon. Välillä koirat menee omiin häkkeihinsä nukkumaan muutenkin, vaikka ollaan kotona.
Kunhan kevät lämpenee, olen miettinyt koiratarhojen tilaamista koirille ulos. Leevi on välillä ollut takapihalla yksin ollessaan, ja viihtynyt hyvin. Meidän aita on kuitenkin metrin korkuinen, enkä usko, että Helmi siellä koko päivää pysyy. Leevi ei lähde muuta kuin naapuriin ruokaa kerjäämään, jos portti unohtuu auki. Helmi tarvitsee korkeammat aidat. Olen suunnitellut kahden vierekkäisen tarhan laittamista niin, että Leevillä on päivisin kuitenkin oma rauha. Ja jos sille tulee epilepisiakohtaus päivällä, en halua, että Helmi pääsee sitä silloin kiusaamaan. Tämän vuoksi ne eivät tule koskaan olemaan yksinään samassa tilassa.
Helmi on jo aika hyvin sisäsiisti, ollut melkein parin viikon ajan. Vahinkoja sattuu välillä, mutta vain pari kertaa viikossa. Se osaa pyytää ulos, öisin riittää, että kerran käydään ulkona. Aina ei sitäkään. Aamulla sillä on sitten kyllä kiire, ja välillä en saa ovea tarpeeksi nopeasti auki, ja pissat tulee tuohon takaoven eteen. Sen vuoksi siinä on nuo sanomalehdet varalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti